Sairauslomaa saa, kun on työkyvytön eikä työkyvyttömyys ole omasta huolimattomuudesta aiheutettu mutta palkka saattaa poissaolon ajalta jäädä saamatta. Lääkärintodistus ei automaattisesti oikeuta sairausajan palkkaan, vaan merkitystä on paljon myös annetulla diagnoosilla. Meidän kaikkien terveystiedot ovat henkilökohtaisia ja salassa pidettäviä, ja siksi esihenkilön ja työnantajan on hyvä tiedostaa, että työterveyslääkärin ainoa keino viestiä työantajalle on sairauslomatodistus. Tämän takia onkin tärkeää tietää, millaisia tietoja sairauslomatodistuksessa on oltava ja mitkä seikat muodostavat sairausajan palkanmaksuvelvoitteen.
Kuten yllä jo mainittiin, että sairauslomatodistus on käytännössä ainoa kommunikointiväline työterveyden ja työnantajan välillä koskien työntekijöiden sairauspoissaloja. Salassapitovelvollisuuden vuoksi työnantajalla ei ole oikeutta tiedustella työntekijöidensä terveystietoja sen enempää, kun sairauslomatodistukseen on mahdollisesti kirjattu. Tästä syystä on hyvä olla kartalla siitä, mitä eri sairauslomakoodit tarkoittavat ja muodostavatko ne palkanmaksuvelvoitetta. Yrityksen on tärkeää myös sopia yhteisesti käytänteistä tilanteissa, joissa ei välttämättä noudateta yleisiä määräyksiä ja työehtosopimuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä on oikeutettu olemaan sairauslomalla sairastumisensa ensimmäiset päivät ainoastaan ilmoittamalla siitä työnantajalle.
Tavallisesti palkanmaksuvelvoite syntyy, kun työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen ajalta, jolloin on estynyt työskentelemään sairauden tai tapaturman vuoksi. Lääkärintodistuksessa on kuitenkin oltava aina diagnoosi. Jos työntekijä toimittaa työnantajalleen lääkärintodistuksen, josta puuttuu diagnoosi, ei palkanmaksulle synny velvollisuutta. Lääkärintodistus oikeuttaa kuitenkin työntekijän olemaan poissa töistä, mutta palkanmaksuvelvoitetta ei poissaolon ajalta ole. Yleisimmät tilanteet, joissa työantajalla ei lähtökohtaisesti ole palkanmaksuvelvoitetta, ovat lääkärintodistukset, joissa käytetään Z tai F-kirjaimella alkavia sairauslomakoodeja. Näillä koodeilla merkityt diagnoosit viittaavat usein johonkin muuhun terveydelliseen tilaan, kun suoranaisesti sairauteen.
Vaikka työntekijöiden terveystiedot ovat henkilökohtaisia, on työnantajalla oikeus olla yhteydessä työterveyteen muissa asioissa. Tämän kaltaisia asioita voi olla työpaikan arkeen liittyvät asiat, esimerkiksi tulevat yt-neuvottelut tai henkilöstön sisäiset ongelmat tai ristiriidat. Tällaiset asiat voivat vaikuttaa työntekijöihin eri tavoin, ja saattavat johtaa sairausloman hakemiseen. Saman henkilön jatkuvat muutaman päivän sairauslomat omalla ilmoituksella voivat olla myös asia mikä on hyvä jakaa työterveyden kanssa, etenkin tilanteissa, joissa on epäilys tarpeettomista sairauslomista.
Sairauslomatodistuksen (ICD- koodiston) Z- ja F-koodit
F-koodit liittyvät usein erilaisiin mielen häiriöihin ja stressitekijöihin, ja saattavat aiheuttaa epäselvyyksiä koskien palkanmaksuvelvoitetta. Työtuomioistuinten ratkaisuissa on katsottu, että useat masennukseksi diagnosoidut sairaudet, joista on tullut suomalaisten kansantauteja, oikeuttavat palkalliseen sairauslomaan. Myös Z-kirjaimella koodatut stressi-, burnout- tai työuupumusdiagnoosit oikeuttavat sairausajan palkkaan, kun ne katsotaan johtuvan työstä. Stressi tai uupumus voi johtua myös hankalasta henkilökohtaisesta elämäntilanteesta eikä tällöin työantajalla välttämättä ole palkanmaksuvelvoitetta.
Plastiikkakirurgisten toimenpiteiden kuten kasvojenkohotuksen, silmän laserleikkauksen tai rasvanpoiston jälkeen työntekijä on varmasti työkyvytön, mutta sairaudesta ei kuitenkaan ole kyse. Usein esteettisistä syistä toteutetut kauneusleikkaukset ovat omaehtoinen valinta, jotka eivät oikeuta sairausajan palkkaan, vaikka poissaolo-oikeus voidaan myöntää työpaikan omia käytäntöjä noudattaen. Työntekijä ei voi kuitenkaan yksipuolisesti päättää, milloin hän pitää lomaa tai muuta vapaata kauneuskirurgisia toimenpiteitä ja siitä toipumista varten.
Yhteenvetona voitaisiin todeta, että sairausajan palkanmaksuvelvoite syntyy useimmissa tilanteissa, edellyttäen kuitenkin diagnoosin sisältävän lääkärintodistuksen toimittamista työnantajalle. On kuitenkin tilanteita, joissa työnantaja ei ole velvoitettu maksamaan palkkaa poissaolon ajalta, kuten esimerkiksi plastiikkakirurgian toimenpiteet tai henkilökohtaisesta elämästä johtuvat stressitilat. Monet masennussairaudet oikeuttavat kuitenkin sairausajan palkkaan. Työpaikoilla on myös erityisen tärkeää sopia yhteisistä poissaolokäytänteistä, jos ne eroavat yleisistä säännöksistä ja työehtosopimuksista.
