Kesälomakausi on tällä hetkellä kuumimmillaan. Loman kertyminen, loma-ajan palkka ja muut vuosilomaan liittyvät seikat herättävät kysymyksiä työnantajien ja työntekijöiden keskuudessa pitkin vuotta. Työnantajan on pystyttävä vastaamaan työntekijöidensä kysymyksiin oikein tai selvitettävä vastaukset esimerkiksi yrityksen palkkahallinnosta vastaavalta. Vuosilomaa koskevat määräykset on määritelty vuosilomalaissa minkä lisäksi eri työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia säännöksiä. Tässä artikkelissa kerrotaan vastaukset yleisempiin kysymyksiin koskien vuosilomia.
Miten vuosiloma kertyy?
Vuosiloman kertymisen ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi, mikä on 1.4.–31.3. vuosittain. Työntekijän vuosiloman määrään vaikuttaa työsuhteen kesto sekä kuukauden aikana kertyneet työpäivät tai työtunnit.
- Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 jokaisesta kuukaudesta, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai vähintään 35 tuntia
- Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 jokaisesta kuukaudesta, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai vähintään 35 tuntia
Loman pituutta laskettaessa mahdollinen puolikas päivä pyöristetään täyteen lomapäivään. Vuosilomaa kerryttää kaikki tavalliset työpäivät ja niihin rinnastettava aika, eli esimerkiksi vuosiloma, sairausloma tai vanhempainvapaa. Kaikki työssäoloaikaan rinnastettavat poissaolot löydät vuosilomalaista.
Osa-aikatyössä eli kuukaudessa alle 14 päivää tai alle 35 tuntia työskentelevälle ei kerry vuosilomaa. Tällaisella työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen. Työntekijälle kertyy vapaata kaksi arkipäivää työsuhteen voimassaolokuukausilta.
Mitä ovat lomapalkka ja lomaraha?
Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka ja lakisääteinen kaikille työntekijöille. Lain mukaan vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, poikkeuksena lyhyet, enintään kuuden päivän pituiset lomat, jolloin lomapalkka voidaan maksaa normaalin palkanmaksun yhteydessä. Työpaikkakohtaisesti voidaan myös sopia lomapalkan maksamisesta toisena ajankohtana.
Lomaraha (ent. lomaltapaluuraha) ei ole lakisääteinen korvaus. Lomarahan ja sen maksamisen määrittää työehtosopimus. Lomaraha maksetaan työntekijöille, jos käytössä on yleissitova tai normaalisitova TES ja työnantaja kuuluu työnantajaliittoon. Lomaraha on usein 50 % lomapalkasta ja perinteisesti siitä maksetaan puolet ennen lomaa ja puolet loman jälkeen. Asiasta voidaan kuitenkin sopia toisin työpaikkakohtaisesti.
Miten lomapalkka lasketaan?
Lomapalkan laskeminen riippuu työntekijän palkkaustavasta. Vuosilomalaissa määritellään kolme laskentatapaa.
1. Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva lomapalkka
Vakituisesti kuukausipalkalla työskenteleville lomapalkka on tavallisesti sama kuin normaali kuukausipalkka.
2. Keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkka
Tuntipalkalla, kuitenkin vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevän työntekijän lomapalkka lasketaan lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella. Kertoimet löytyvät vuosilomalain 11 pykälästä.
3. Prosenttiperusteinen lomapalkka
Muiden kuin edellisissä kohdissa mainittujen työntekijöiden lomapalkat määräytyvät prosenttiperusteisesti. Prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan työssäolon aikaisesta palkasta ja prosentin suuruuteen vaikuttaa työsuhteen kesto.
- 9 prosenttia palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden
- 11,5 prosenttia palkasta, jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden
Mikä on lomakorvaus?
Lomakorvaus maksetaan työntekijälle, jos työsuhde päättyy ennen kuin kertynyt vuosiloma ehditään pitää. Tällaisia työsuhteita on esimerkiksi lyhyet kesätyöt, joissa ensisijaisesti työntekijä ei pidä vuosilomaa. Lomakorvaus voidaan maksaa myös niille osa-aikaisesti työskenteleville, jotka eivät halua pitää heille kertyneitä vapaapäiviä. Lomakorvausta maksetaan alle vuoden kestäneissä työsuhteissa 9 % ja yli vuoden kestäneissä 11,5 %.
Milloin loman voi pitää?
Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, mutta myös työntekijöiden lomatoiveet on otettava huomioon ja tasapuolista kohtelua työntekijöiden kesken noudatettava. Työnantajan on ensisijaisesti ilmoitettava loman ajankohta viimeistään kuukautta aikaisemmin, mutta jos tämä ei ole mahdollista, on siitä ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Kesäloma (24 päivää vuosilomasta) on annettava lomakaudella, mikä on pääsääntöisesti touko-syyskuu. Loppu osa lomasta, eli talviloma, on pidettävä viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, eli loka-huhtikuun välisenä aikana. Talviloman pitämisestä suoraan kesäloman jatkoksi voidaan sopia työpaikkakohtaisesti. Ensisijaisesti kesäloma ja talviloma pitää antaa yhdenjaksoisena – koska tämä ei kuitenkaan ole mahdollista monilla aloilla, voidaan muista käytännöistä sopia, kuitenkin niin, että yhdenjaksoisena on vähintään 12 lomapäivää.
Vuosilomaa kuluttavat ainoastaan arkipäivät, joita vuosilomalain mukaan ovat viikonpäivät maanantaista lauantaihin. Sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vappupäivä eivät ole arkipäiviä, eivätkä näin ollen kuluta lomapäiviä, vaikka osuisivat lomaviikolle. Työehtosopimuksissa saattaa olla poikkeavia määräyksiä, jotka on aina tarkistettava.
Entä jos sairastuu lomalla?
Jos työntekijä on sairaslomalla ennen sovittua vuosilomaa, voidaan lomaa siirtää. Tällöin työntekijän on esitettävä työnantajalla pyyntö loman siirtämisestä ja luotettava selvitys työkyvyttömyydestä viipymättä. Työntekijän sairastuessa loman aikana, hänellä on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuu päivien jälkeen.
Siirtynyt kesäloma on ensisijaisesti pidettävä lomakaudella (touko-syyskuu ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkamista (ennen huhtikuuta). Jos tämä ei ole mahdollista, loma on annettava seuraavan lomakauden aikana, kuitenkin viimeistään kalenterivuoden päättymiseen mennessä.
